Oluttrendit

Olutala koki merkittävän muutoksen 2010-luvun alkupuolella, kun oluen juomisesta tuli trendikästä. Ihmiset alkoivat etsiä uudenlaisia oluita vanhojen tuttujen merkkien ja makujen rinnalle. Suomeen alkoikin virrata erikoisoluita erityisesti Keski-Euroopasta, jossa erikoisoluet ovat olleet tunnettuja jo vuosikymmenien ajan.

Uudet oluet otettiin rohkeasti vastaan ja samalla myös ihmisten oluttietämys parani. Samalla kun erikoisoluiden suosio ja kysyntä kasvoi, syntyi useita suomalaisia pienpanimoita. Tällä tavalla suureen kysyntään pyrittiin vastaamaan kotimaisella tuotannolla. Vain muutamassa vuodessa pienpanimoiden tuotteita pystyi löytämään yhä useammasta ruokakaupasta ja alan erikoisliikkeestä. Samalla voitiin huomata, että ihmisten innostus uusiin erikoisoluisiin ei tuntunut loppuvan. Erilaisiin tilanteisiin etsitään edelleenkin erilaisia oluita, jonka takia oluesta on muodostunut varteenotettava kilpailija viinille. Aikaisemmin pelkkänä terassi- ja janojuomana pidettyä olutta käytetään nykyään myös ruoanlaitossa ja ruokajuomana parhaimmissakin ravintoloissa. Samalla erilaisista oluttyypeistä on muodostunut trendejä.

Kesäisin ihmiset kaipaavat vaaleita ja kevyempiä lager-oluita, kun taas talvisin ollaan avoimia raskaimmille hapanoluille ja tummille pintahiivaoluille. Uusien oluttrendien myötä myös naiset ovat vaihtaneet vanhat kesäjuomasuosikkinsa, viinin ja sangrian erilaisiin kevyisiin ja hedelmäisiin oluisiin. Naisista on niin ikään muodostunut tärkeä kohderyhmä monelle pienpanimolle, jotka ovat keskittyneet tuottamaan oluita monenlaisille kohderyhmille ja monenlaisiin tilanteisiin.

Viime aikoina trendeinä on ollut yhä uudempien olutlajien ja makuerikoisuuksien etsiminen. Sour- eli hapanoluet ovat edelleen nostamassa suosiotaan, joita seuraavat lisäksi uusimmat gose ja berliner weisse. Myös harvinaisemmat oluttyylit kuten lambic ja gruit, jossa humalan käyttö on korvattu katkerilla mausteyrteillä, ovat nousseet suosioon. Oluisiin etsitään jatkuvasti uusia makuja jopa hulluimmista vaihtoehdoista, kuten merilevästä tai talkkunasta. Maustamisessa ollaan käytetty myös hedelmiä ja marjoja, esimerkiksi puolukoita, mustikoita ja mangoa.

Alkoholittomuus

Viime vuosina pinnalla ollut terveys- ja hyvinvointitrendi näkyy myös oluissa. Oluista etsitään hyviä makuja ja tekstuureja, mutta oluiden pitää samalla olla mahdollisimman vähäalkoholisia tai alkoholittomia. Olutta ei enää juoda vain prosenttien, vaan pääasiassa maun takia. Esimerkiksi paljon urheilevat ihmiset eivät kaipaa alkoholia parantamaan juomiskokemusta vaan päinvastoin, seuraavan päivän tunkkaista oloa halutaan välttää mahdollisimman paljon.

Alkoholittomia oluita nauttimalla pystyy edelleen nauttimaan samoista mauista ja tuntumasta ilman alkoholin tuomia suuria kalorimääriä. Myös vähemmän alkoholilliset eli alle 2,8 prosenttiset oluet ovat suuressa suosiossa. Alkoholittomien oluiden valikoima on kysynnän myötä kasvanut lähivuosien aikana ja sen uskotaan laajenevan jatkossa yhä edelleen. Valikoimassa ei ole ainoastaan pelkkiä alkoholittomia perusoluita, vaan runsaasti vaihtoehtoja ja tyylejä kuten tummia ipa-oluita ja raikkaita hedelmäoluita.

Puhtaasti tuotetut oluet ja pienpanimot

Olutpiireissä ja elintarvikealalla kuullaan monesti puhuttavan trendistä nimeltä ”pellolta pöytään”. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kuluttaja etsii tänä päivänä mahdollisimman puhtaista raaka-aineista valmistettuja elintarvikkeita, eikä teollisuuden tuottamat ruoat enää kiinnosta samoissa määrin kuin ennen. Kuluttajat ovat yhä laatu- ja ympäristötietoisempia, joka heijastuu myös olutalaan.

Erityisesti käsityöoluita valmistavat pienpanimot ovat hyötyneet tästä trendistä. Vaikka kansainvälisesti oluen kokonaiskulutus on laskusuunnassa, niin pienpanimoiden määrä on vain kasvanut. Aikaisemmin 1980-luvulla Suomessa oli vain kourallinen pienpanimoita, mutta tänä päivänä luku on noussut jo lähemmäs sataa. Pienpanimoiden ykkösmaassa, Yhdysvalloissa, niitä löytyy yli 5 000. Panimoiden valmistamat käsityöoluet edustavat juuri arvostettuja puhtaita raaka-aineita, joka on täysi vastakohta teollisesti tuotetuille oluille. Samoin ne ovat laadukkaita ja paikallisia, jolloin oluita ostamalla tuetaan samalla lähialueen taloutta ja työpaikkoja, sekä elävöitetään paikalliskulttuuria.

Ruoka ja olut

Muiden trendien rinnalla olut on tullut vahvasti myös ruokapöytään ja keittiöön. Jopa kaikkein arvostetuimmat ravintolat ovat ottaneet erilaisia oluita valikoimiinsa ja suosittelevat niitä omien annostensa viereen. Kuluttajalle on niin ikään keksitty omia apuvälineitä. Viinipullojen tavoin monien oluiden etiketteihin on kirjattu perusteellisesti tietoa siitä, minkä ruoan kanssa kyseistä olutta kannattaa juoda tai minkä ruoan valmistuksessa sitä voi käyttää.

Ruoka-annosten lisäksi oluita voidaan juoda myös juustojen kanssa, jolloin etenkin tuhdimmat oluet taittavat erinomaisesti juustojen täyteläisyyttä. Monien ruokalajien menuihin voidaan lisätä useita olutlajeja ja tyylejä täydentämään elämystä. Suomalaiset ruoat ovat erityisen sopivia paritukseen oluen kanssa, sillä niiden hiilidioksidipitoisuus auttaa puhdistamaan suomalaisten ruokien rasvaisuutta ja humalat lisäävät ruokaan makua. Ruoanlaitossa olut sopii mainiosti pataruokien haudutusnesteeksi tai hilloksi keitettynä erilaisten juustojen kaveriksi.

Klassiset oluet

Vaikka erikoisoluet ovat valtaamassa markkinoita ja niistä puhutaan eniten, niin edelleen monet klassiset oluet pitävät pintaansa. Erikoisoluiden rinnalla monesti kaivataan myös puhtaita makuelämyksiä, jotka ovat pelkästään tasapainoisia juomaelämyksiä, eikä niitä juodessa makunystyröitä tarvitse helliä viimeiseen tappiin asti. Villien ja erikoisten oluiden rinnalla kulkevat monet perinteiset ja vahvat olutmaut. Erityisesti saksalaistyyliset pilsit ovat viime vuosien suosituin perusolutlaji. Myös menneen ajan klassikot, kuten luostaripanimo- ja trappistioluet viehättävät oluiden ystäviä yhä edelleen. Niitä juodessa pääasia on makujen tasapainoinen harmonia.

Perusoluiden maussa on myös huomattavia eroja, jotka huomataan erilaisia merkkejä maistelemalla. Monia niitä on valmistettu samalla reseptillä jo vuosikymmenien – jopa vuosisatojen ajan – eikä niiden makua ole lähdetty muuntelemaan raaka-aineilla, jotka eivät kuulu perinteiseen oluenvalmistukseen, kuten maissi tai riisi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *