Olut on yksi suomalaisten suosikkijuomista

Ihmiset ovat valmistaneet ja nauttineet olutta jo monen tuhannen vuoden ajan. Tarkkaa tietoa siitä, milloin olutta on alettu ensimmäisen kerran valmistaa ei ole, mutta sen epäillään alkaneen noin 10 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua silloisen Mesopotamian alueella.

Tutkijoiden mukaan oluen valmistus on luultavasti alkanut siitä, kun puuron rippeet ovat aloittaneet käymisprosessin lämmön ja luonnollisen hiivan ansiosta. Käyneen puuron ansiosta ihmiset ovat alkaneet toistaa kyseistä prosessia. Tästä on pikkuhiljaa syntynyt ensimmäinen niin sanottu olut. Olutta on kuitenkin uskottu valmistettu myös muualla päin maailmaa, jossa sen käytössä on käytetty erilaisia kasveja, muun muassa maissia ja riisiä. Ensimmäinen kirjoitettu olutresepti on kuitenkin ajalta 5000 vuotta eaa., jolloin egyptiläiset kirjoittivat oluenvalmistuksen reseptin sen aikaiselle paperille eli papyrukselle. Kyseessä onkin maailman vanhin säilynyt resepti.

Egyptin aikaisen oluen valmistuksessa käytettiin muun muassa taateleita, yrttejä, granaattiomenoita, sekä joitakin alueen viljakasveja. Oluen maku onkin varmasti muuttunut hyvin paljon tuhansien vuosien aikana. Egyptissä olutta käytettiin pääasiallisesti osana uskonnollisia menoja, eikä niinkään juomana arkipäiväisissä tilanteissa. Olutta valmistivat papit ja sitä käytettiin jopa maksuvälineenä. Ihmisten liikkumisen ja kaupankäynnin myötä olut ja sen valmistustaito egyptiläisittäin levisi Lähi-itään ja sitä kautta ympäri Eurooppaa. Samalla oluesta tuli olennainen osa ihmisten arkipäivää, eikä sitä nautittu enää osana uskonnollisia rituaaleja.

Tuohon aikaan olutta nautittiin sen ravintoarvojen takia, mutta suuri syy oluen suureen kulutukseen oli myös se, että olut oli paljon puhtaampaa kuin senaikuinen tarjolla ollut juomavesi. Olutta nautittaessa sairastumisen riski oli siis paljon pienempi ja ravintoarvot paljon suuremmat kuin vedessä.

Olut saapuu Eurooppaan

Etelä-Euroopassa oluesta ja sen valmistuksesta ei tullut kovinkaan suosittua, sillä viljan viljely kyseisillä alueilla ei ollut helppoa. Etelä-Euroopassa ihmiset jättivätkin oluen valmistuksen sikseen ja jatkoivat viinin valmistusta. Oluen juonti ja sen valmistustaito levisi kuitenkin Keski- ja Pohjois-Eurooppaan, jossa erilaisten viljakasvien viljely oli luontevampaa kuin etelässä. Oluen valmistuksesta Euroopassakin piti vielä toistaiseksi huolen kirkkoväki, eli papit ja munkit, jotka pystyivät valmistamaan olutta luostareissa. Olutta saatettiin valmistaa kuitenkin myös tavallisten kotien keittiöissä, missä perheen naiset valmistivat pieniä määriä olutta perheen käyttöön. Suurien valmistuserien myötä munkit ottivat käyttöön oluen kylmävarastoinnin ja olutta alettiin maustamaan pääasiassa humalalla. Kylmäsäilytys ja humalan käyttö mausteena ovat luoneet perustan tämänpäiväiselle oluelle, jossa mausteena on lähes aina humala ja joka myös nautitaan kylmänä.

Teollisen vallankumouksen vaikutus oluen valmistuksessa

Suuren kysynnän myötä oluen valmistuksesta syntyi entistäkin suurempi bisnes, ja sen valmistus siirtyi suuriin panimoihin, joista ensimmäinen oli Lontooseen perustettu Bell-panimo. Tässä vaiheessa ainoa tuotettu olut oli tummaa olutta, eli alea, stoutia ja portteria. Pikkuhiljaa alettiin luomaan entistäkin enemmän eri tyylisiä oluita, joista suosituimmaksi nousi vaalea lager. Lager on tänä päivänäkin maailman suosituin ja juoduin oluttyyppi.

Teollisella vallankumouksella oli suuri merkitys oluen valmistuksessa. Oluen valmistuksen teollistamisesta tuli todellisuutta hyvin nopeasti ja tämä mahdollisti entistäkin suurempien erien valmistamisen nopeassa ajassa. Se myös helpotti oluen myyntiä paikasta toiseen. Eurooppalainen oluenvalmistus siirtyi siirtolaisten mukana Yhdysvaltoihin ja vuonna 1810 pelkästään New Yorkin kaupungissa oli jopa 42 olutpanimoa. Pikkuhiljaa suuremmat panimot ostivat pienempi ja markkinoille syntyi muutama oluenvalmistusta ja myyntiä hallitseva firma.

Raittiusliikkeiden vaikutus oluenvalmistukseen

Kun teollistumisen myötä alkoholin tuottamisesta tuli nopeampaa ja halvempaa, panimot pystyivät myymään olutta halvemmalla. Hintojen laskemisen myötä oluen kulutus lisääntyi ja alkoi aiheuttaa näkyviä ongelmia kansassa. Pikkuhiljaa alkoi syntyä erilaisia kansanliikkeitä, jotka vastustivat alkoholin valmistusta ja sen käyttöä. Näitä kansanliikkeitä kutsutaan raittiusliikkeiksi ja niillä oli suuri vaikutus hallitusten alkoholipolitiikkaan. Jotkut maat, kuten Islanti kielsi alkoholin, eli myös oluen valmistuksen ja myynnin kokonaan. Tämä oli suuri takaisku olutpanimoille ja samalla se aiheutti taas suuren trendin oluen kotivalmistukseen, sekä synnytti pieniä panimoita, joiden valvominen oli hankalaa. Pienpanimoiden myötä alkoi syntyä taas hyvin uniikkeja oluita, joiden maku oli ainutlaatuinen. Suomessa kieltolaki oli voimassa vuosina 1919 – 1932, jonka jälkeen se kumottiin ja alkoholin valmistuksesta ja myynnistä tuli laillista toimintaa.

Oluen juonti Suomessa nykypäivänä

Olut tuli Suomeen samaan aikaan kuin se levisi Etelä-Euroopasta Keski-Eurooppaan ja sitä kautta Skandinaviaan. Alun perin Suomessakin olutta valmisti nimenomaan papit ja munkit. Tästä tuhansia vuosia vanhasta juomasta on tullut yksi suomalaisten suosikkijuomista ja kansan mielestä olut onkin paras mahdollinen juoma esimerkiksi saunassa nautittavaksi.

Vuonna 2016 Suomessa myytiin olutta noin 80,8 litraa henkilöä kohti, mikä on suurin piirtein saman verran kuin keskiverto eurooppalainen juo olutta vuosittain. Oluen kulutus Suomessa on kesäisin noin kaksi kertaa niin suurta kuin talvisin, mikä viittaa juurikin kesäiltoihin, mökkeilyyn ja saunaan oluen kera. Vaikka Suomen myydyimmät oluet tulevat suurilta valmistajilta, nauttivat suomalaiset nykyisin entistä enemmän ainutlaatuisia pienpanimoiden oluita. Tällä hetkellä Suomesta löytyy noin 80 erilaista panimoa, mutta ulkomaisten oluiden kulutus on myös hyvin suosittua Suomessa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *