Lager maistuu suomalaisille

Lagerit eli pohjahiivaoluet ovat maailman yleisimpiä ja suosituimpia oluttyyppejä. Suomessakin lagerit keikkuvat myyntitilastojen kärkisijoilla vuodesta toiseen, vaikka pintahiivaoluet (eli alet) ovat nostaneet huimasti suosiotaan “oluthipsterien” keskuudessa viime vuosina. Esimerkiksi Sandels, Olvi, Karjala, Karhu ja Sininen ovat kaikki lageroluita.

Pohjahiivaoluiden suosiota selittää ennen kaikkea niiden pehmeys: pintahiivaoluessa on paljon enemmän kitkeryyttä ja nyansseja, joihin etenkin harvakseltaan olutta juovien ihmisten makunystyröiden kestää hetken aikaa tottua. Lageroluiden laatukirjo on kuitenkin valtaisa ja myös paatuneinkin mallasjuoman ystävä löytää takuulla pohjahiivaoluista omat suosikkinsa. Sana “lager” tulee saksan kielen varastoa tarkoittavasta sanasta ja se viittaakin pohjahiivaoluiden emävaltioon, Saksaan. Saksassa eri lageroluita on pantu jo vuosikymmenten ajan ja yhä edelleen keskieurooppalaisia, etenkin saksalaisia ja tšekkiläisiä lagereita pidetään maailman parhaina oluttyyppinsä juomina.

Pohjahiivaoluet erottuvat ale-oluista teknisesti ottaen siis valmistusmenetelmänsä perusteella. Pintahiivaoluen valmistusvaiheessa hiiva nousee nimensä mukaisesti sammion pintaan ja lager-tyyppisissä oluissa hiiva pysyy käymisastian pohjalla. Lagerin valmistaminen kestää hieman alea kauemmin ja pohjahiivaoluet vaativat lisäksi kylmemmät käymisolosuhteet. Myös juomalämpötiloissa on eroa, sillä monet pintahiivaoluet (muun muassa stout ja portteri) ovat parhaimmillaan juuri huoneenlämpöisinä, kun lagerit nautitaan pääasiassa aina viileänä.

Oikeaa tai väärää tapaa ei tietenkään minkään oluen nauttimiseen ole, mutta eri oluiden esanssit ja ominaismaut vapautuvat parhaiten, jos ne nautitaan oikeaoppisessa lämpötilassa. Vaikka oluet eivät varsinaisia terveysjuomia olekaan, on lagerissa suunnilleen yhtä paljon kaloreita kuin samassa määrässä kevytmaitoa. Olut onkin ollut historian saatossa tärkeässä roolissa nälänhädän lievittämisessä Euroopassa, ja vielä tänäkin päivänä se on arvostettu ruokajuoma.

Pilsner

Pilsner, eli pilsener on yksi tyypillisimmistä pohjahiivaoluttyypeistä, vaikka sitä käytetäänkin usein lagerin synonyyminä. Tšekissä sijaitsevan Plzeňin kaupungin mukaan nimetty olut on keskivertolageriin verrattuna selkeästi tuhdimmin humaloitu. Juurikin tšekkiläinen Pilsner Urquell on malliesimerkki pilsneristä – onhan se maailman ensimmäinen lajityyppinsä olut, eli se “aito ja oikea pilsner”. Humalapitoisuutensa vuoksi pilsner ei ole yhtä sujuvasti kurkusta uppoava kuin vaikkapa suomalaiseen makuun suunniteltu Koff, mutta makua pilsneristä löytyy. Pilsner-oluttyyppiä ei sovi sekoittaa “pilsneri”-termiin, jota suomen kielessä käytettiin, ja käytetään toisinaan yhä, kuvaamaan kaikkia ykkösoluita. Pilsneri on useimmiten väriltään kullankeltaista ja “markettilageria” sakeampaa. Pilsner kehitettiin vuonna 1842 Josef Grollin toimesta silloisessa Böömin valtiossa ja siitä asti se on kuulunut olennaisena osana lager-oluiden valikoimaa. Muun muassa belgialainen Stella Artois on myös pilsner.

Helles/vaalea lager

Suomalaisille oluen ystäville lager tarkoittaa käytännössä mitä tahansa bulkkituotettua, kaupoissa myytävää kolmosolutta, mutta jos tarkkoja ollaan, helles tai vaalea lager on se nimenomainen oluttyyppi, jota maassamme ylivoimaisesti eniten kulutetaan. Suomen tunnetuimpiin olutmerkkeihin kuuluva Karhu on hyvä esimerkki vaaleasta lagerista: se on helposti juotava, hennosti humaloitu ja raikas. Vaaleaa lageria myydäänkin usein suurissa pakkauskoissa, eikä sen valmistaminen ole niin aikaa vievää kuin esimerkiksi pilsnerin. Monien oluthifistien makuun helles-tyyppiset juomat ovat sangen mauttomia, mutta samaa oluttyyppiä edustavaa amerikkalaista Budweiseriä ovat monet “taviksetkin” kritisoineet sen liiallisen keveyden vuoksi. Janojuomana vaalea lager on kuitenkin mitä soveltuvin vaihtoehto, mutta oluenmaisteluiltamiin ei kannata ensimmäisenä tuoda Karjala-etiketillä varustettua tölkkiä. Toisinaan vaaleissa lagereissa saattaa esiintyä jopa makeutta, sillä maltaiden maku nousee niissä helpommin esiin.

Bock

Bockit, eli pukkioluet ovat vahvoja ja usein alkoholipitoisuudeltaan voimakkaita lagereita. Alkon yksi vuodesta toiseen myydyin olutmerkki, Tuplapukki on Suomen tunnetuimpia bock-oluita, vaikkakaan se ei ihan oikeaoppisin lajityyppinsä edustaja ole. Hannoverin läheltä Einbeckin kaupungista kotoisin olevaa bockia nimitetään toisinaan myös vahvaksi lageriksi, vaikka ennemminkin bock on vain esimerkki vahvoista lagereista. Kaikki oluen valmistajat eivät haluakaan lokeroida omia tuotteitaan tietyn oluttyypin alle, sillä välillä on vaikea tehdä selvää rajanvetoa, mikä olut lasketaan bockiksi ja mikä ei. Yleisesti 5,8 % alkoholipitoisuutta pidetään bockin “alarajana”, mutta sekin on veteen piirretty viiva. Kaikkia bock-tyyppisiä oluita kuitenkin yhdistää niiden korkea alkoholipitoisuus. Yhdysvalloissa bockin kaltaisia vahvoja lagereita kutsutaan termillä “malt liquor” (suom. mallasviina). Alun perin bockit olivat tummia, sittemmin markkinoille on tullut vaaleampiakin oluita.

Dunkel ja schwarzbier

Tummien pohjahiivaoluiden ystävien kannattaa suosiolla kääntyä saksalaisten oluiden puoleen. Siinä missä saksalaiset mallasjuomat ovat muutenkin maailman aatelia, Oktoberfest-kansa on etenkin tummista oluistaan erityisen tunnettu. Maltaisen dunkelin nimi tarkoittaa suomeksi kirjaimellisesti “tummaa”, ja toisinaan sitä kuulee käytettävän synonyyminä kaikelle tummalle oluelle. Dunkelin alkoholipitoisuus on bockia pienempi, mutta valmistustapa eroaa vahvaan lageriin verrattuna. Dunkelia tummempi schwarzbier (tunnetaan Suomessa myös mustaoluena) sisältää usein suklaan tai kahvin aromeja sen täyteläisen ja paksun olemuksen ansiosta.

Schwarzbier on hyvin paljon samankaltainen kuin pintahiivamenetelmällä valmistettu englantilainen stout. Tummia oluita suositellaan usein liharuokien kanssa nautittavaksi, sillä oluiden maku on samalla rikas, muttei dominoiva. Vaaleammissa oluttyypeissä on usein karvaita sivumakuja, jotka riitelevät punaisen lihan kanssa. Optimaalisesti dunkel ja schwarzbier nautitaan pitkästä lasista huoneenlämpöisenä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *